Ensimmäinen retki

Ensimmäisen retken matkailuautolla teimme vappupäivänä . Lähdimme Yyteriin , mukana kaksi tyttäristämme.

Kyllä oli jännittävää !

Menomatkalla jo huomasimme, että sitähän kuuluu moikata muita matkailuautolla ajavia. Karavaanaritarraa meillä ei vielä ollut liimattuna autoon, joten lieköhän niin että kaikki samankaltaisilla menopeleillä ajavat moikkailevat.

Yyterissä parkkeeramisen jälkeen joimme kahvit. Olimme tylsiä ja olimme keittäneet kahvin valmiiksi termariin jo kotona. Kaasuhellan salaisuuksiin pitää perehtyä oikein ajan kanssa, sen takia emme sitä nyt käyttäneet.
 

Istuskelin yksin siinä auton ulkopuolella ja kahvimuki oli minulla sylissä. Ja kohta se oli nurin siinä sylissä, kun säikähdin vallan mahdottomasti – vähän matkan päässä olevan retkeilyauton kuljettaja huudahti ” aika hyvä keli” . Herranen aika, minulleko se puhuu, vieras ihminen! Tähänkin siis ilmeisesti saa alkaa totutella karavaanarina, sosiaalisuuteen ja jutusteluun ventovieraiden kanssa. Ihan vaikka säästä. Minä kun mielestäni olen enemmän introvertti kuin ekstovertti niin tässähän sitä sitten totutellaan uuteen tapaan . Jos ei joka kerta halua kahveja kaataa, kun joku ventovieras alkaa jutella.

Jutustelin siinä hetken ja mies kysyi, että ollaanko paljon reissattu. Enpä sitten kehdannut sanoa, että ihan ekalla reissulla ollaan tällä autolla. Mainitsin viime kesän road tripistä Eurooppaan enkä siis huijannut ketään, en vaan maininut millä menopelillä siellä oltiin liikkeellä :)

Mies suositteli kovasti kotimaan matkailua ja varmaan ainakin tämä ensimmäinen kesä kotimaassa reissataankin. Jossain vaiheessa kyllä Eurooppa kutsuu!

Eväänä mm. tällaisia amerikkalaisia suklaamuffinseja. Juomana kahvia ja vapun kunniaksi Herrljungan alkoholiton poreileva omenajuoma , joka olikin yllättävän hyvää. Onneksi, koska meillä oli sitä iso pullo mukana.

 

Amerikkalainen suklaamuffins

 

Yyterissä kävimme rannalla kävelemässä ja poikkesimme myös ”metsän” puolelle polulle. Ja vaikka melko usein olemme Yyterissäkin käyneet, niin hämmästys oli suuri, kun löysimme sieltä jotain uutta meille . Kiitos kuuluu Porissa matkailualaa opiskelevalle tyttärellemme, Ronjalle.

Nimittäin ravintola Dyyni (http://www.visityyteri.fi/ravintola-dyyni-yyteri-beach) oli meille uusi tuttavuus. Poikkesimme siihen aurinkoiselle terassille jäätelölle ja kahville.
Uutta ihan muillekin kuin meille näkyy olevan siinä lomakeskuksen ja ravintola Dyynin vieressä oleva seikkailupuisto Huikee. Löysin artikkelin lokakuulta 2016, jolloin sitä on rakennettu. Muutama temppuilija jo olikin temppuilemassa.

Poikkesimme taas polulle kahvilta lähtiessämme ja tällainen kaveri oli lämmittelemässä aurinkoisella paikalla männyn juurella:

 

Minä ja mieheni emme mitään huomanneet emmekä sen puoleen kuulleetkaan. Tyttäret tarkkakorvaisina alkoivat ihmetellä mikä sihinä kuuluu jostain ja huomasivat sitten tämän kyykäärmeen, kerälle kiertyneenä varoittamassa tulemasta liian lähelle. Ei menty liian lähelle, kaveri sai jatkaa auringonottoa ihan rauhassa.

Yyterin dyynit ja maisemat ovat kyllä kauniita. Osa alueista on nauhoilla eristetty ja kylteissä kehotetaan olemaan menemättä niille dyyneille. Ihmisen toiminta vahingoittaa dyynejä ja olisihan se kiva jos ne jälkipolvillekin säilyisivät. Kuitenkin siellä nauhojen sisäpuolisellakin alueella oli ihmisiä ottamassa selfieitä, ikävä kyllä. Oliko se nyt sen kummallisempi paikkaa ottaa itsestään kuva kuin joku ”sallittu” paikka…

 

Yyteri



Yyteri



Yyteri

Kuinkahan kauan tämä puu pysyy vielä pystyssä :

 

Leirintäalueella kävimme kävelemässä. Etsimme paikkaa , jossa voisi grillata makkarat, mutta grillauspaikoilla ei ollut puita. Meilläkään ei mukana sattunut olemaan mitään kertakäyttögrilliä tai vastaavaa. Sellainen pitääkin hankkia.

 

Tyttäremme Ronja ja isäntä ite

 

Tyydyimme sitten kotimatkalla tähän ruokapaikkaan :

 

Hyvää olikin, ei siinä mitään. Kotimatkalla oli pientä jännitystä ilmassa, kun kojelaudassa syttyi hetkeksi jokin punainen valo.En nyt millään muista mikä valo se oli, joten olkoon "jokin valo".

Jännittyneen ilmapiirin vallitessa pääsimme kuitenkin kotiin saakka, valon uudelleen syttymättä. Sekin asia pitää kuitenkin tarkistaa ennen pidempää reissua. Joka  toivottavasti olisi pian. Tai no viikonloppua pidempää reissua ei voi tehdä ennenkuin kesälomalla, mutta jos vaikka viikonlopuksi pääsisi jonnekin kohtapuoliin.